Vastusta orjamieltä

Pakollinen asepalvelus Virossa on menneisyyttä, mikä vaatii ihmisruumiita sotaan ja kannustaa orjuuteen – tottelevaisuuden mentaliteettiin, joka uhraa vapauden, tasa-arvon ja omantunnon. Usein sitä perustellaan kansallisen turvallisuuden tarpeella, mutta asevelvollisuus jättää huomiotta lukemattomat moraaliset ja uskonnolliset vastaväitteet, pahentaa sukupuolten välistä eriarvoisuutta ja kohtelee julmasti niitä, joiden omatunto tai muu vakaumus ei salli heidän mukaansa.

Amnesty Internationalin kaltaiset järjestöt ovat tuominneet käytännön ihmisoikeusrikkomukseksi, ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tunnustanut oikeuden kieltäytyä asepalveluksesta omantunnonvapauden perusteella, mutta status quo pysyy ennallaan. Maailmassa, jossa yksilönvapauksia ja yhtäläisiä oikeuksia arvostetaan, on aika luopua orjamentaliteista. Järjestelmää ei pidä hyväksyä sokeasti, vaan sitä tulee arvioida kriittisesti.

Asepalvelus on usein kuvattu maanpuolustuksen kannalta välttämättömäksi, kun taas asepalveluksen toteuttamiseen ovat vaikuttaneet poliittiset, taloudelliset ja ideologiset tekijät. Sen täytäntöönpano Virossa ja naapurimaissa heijastelee sekä historiallisia konflikteja että suurvaltojen vaikutusta alueella.

Varhainen alkuperä

Muinaisessa Kreikassa kaupunkivaltiot, kuten Ateena ja Sparta, odottivat kansalaistensa osallistuvan valtion puolustamiseen, ja myös Rooman valtakunta käytti erilaisia ​​asevelvollisuuden muotoja rakentaakseen laajaa armeijaansa. ¹ Nämä varhaiset esimerkit vahvistivat asepalveluksen sekä velvollisuudeksi että kansalaisoikeudeksi. ²

Asevelvollisuuden laajempi leviäminen nykyaikana alkoi kansallisvaltioiden nousun myötä. ³ Ensimmäinen laajamittainen esimerkki on peräisin Ranskan vallankumouksellisista sodista (1790-luvulta), jolloin sisäisten ja ulkoisten uhkien edessä Ranskan tasavalta käynnisti levée en masse eli joukkomobilisaation. ⁴ Tämä politiikka edellytti kaikkien työkykyisten miesten palvelemista maanpuolustuksessa, mikä tarjosi mallin, jonka monet maat myöhemmin omaksuivat. ⁵

Venäjän valtakunta ja asepalvelus Baltiassa

Viron kokemus asepalveluksesta alkoi, kun maa liitettiin Venäjän valtakuntaan 1700-luvun alussa Pohjansodan jälkeen. ⁶ Pietari I:n aikana Venäjän armeija oli pitkälti asevelvollisuuden varassa, jossa talonpojat ja maaorjat pakotettiin usein vuosikymmeniä. ⁷ Tämä järjestelmä osui alaluokkaan suhteettoman paljon, kun taas ylemmät luokat saattoivat usein lunastaa itsensä. ⁸

Virolle tsaarin asepalvelus merkitsi paitsi taakkaa, myös kulttuurista ja kansallista sortoa. Varusmiehet poistettiin perheistään, yhteisöistään ja äidinkieltään ja sijoitettiin venäjänkielisiin yksiköihin, jotka palvelivat pikemminkin valtakunnan kuin paikallisen väestön etuja. ⁹ Vastaavaa politiikkaa toteutettiin läheisessä Latviassa ja Liettuassa, joissa paikalliset asukkaat vastustivat usein näitä määrättyjä toimenpiteitä. ¹⁰

Ensimmäisen maailmansodan aikana Venäjän valtakunta tehosti asevelvollisuutta täydentääkseen rivejään ja pakotti miljoonat miehet, mukaan lukien Baltian alueelta tulevat, rintamaan. ¹¹ Tämä ajanjakso syvensi vastenmielisyyttä asevelvollisuutta kohtaan, koska sota johti valtaviin tappioihin ilman havaittavissa olevaa hyötyä paikalliselle väestölle. ¹²

Viron itsenäisyys ja sotien välinen aika

Ensimmäisen maailmansodan ja Venäjän valtakunnan romahtamisen jälkeen Viro julisti itsenäisyytensä vuonna 1918. ¹³ Vapaussodan (1918–1920) aikana vapaaehtoisvoimilla oli keskeinen rooli sekä bolshevikkien että saksalaisten uhkien torjunnassa. Vaikka nuori Viron tasavalta otti käyttöön pakollisen asevelvollisuuden, se nähtiin enemmän tilapäisenä hätätilanteena valtion säilyttämisen kannalta kuin kiistattomana velvollisuutena.¹⁴

Vaikka nuori Viron tasavalta otti käyttöön pakollisen asevelvollisuuden, se nähtiin enemmän tilapäisenä hätätilanteena valtion säilyttämisen kannalta kuin kiistattomana velvollisuutena.

Sotien välisenä aikana Virossa ylläpidettiin pakollista asepalvelusta maanpuolustusnsa turvaamiseksi. Samoin tekivät naapurimaat, kuten Latvia, Liettua ja Suomi, jotka pieninä valtioina luottivat kansalaisarmeijaan karkottaakseen suurempia hyökkääjiä. Samalla ensimmäisestä maailmansodasta saadut kokemukset ja maaseudun raskas asevelvollisuuden taakka lisäsivät vastenmielisyyttä valtion pakottamista kohtaan. ¹⁵

Neuvostomiehitys ja pakotettu asepalvelus

Virolle asepalveluksesta tuli painavinta neuvostomiehityksen aikana toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen. ¹⁶ Viron liittämisen jälkeen vuonna 1940 Neuvostoliitto ryhtyi toteuttamaan pakollista asepalvelusta ja pakotti nuoret virolaiset miehet liittymään puna-armeijaan. Monet lähetettiin väkivaltaisiin ja julmiin olosuhteisiin kaukana kotoa, missä heitä pidettiin epäilyksenä miehitetyillä alueilla asuvina. ¹⁷

Saksan miehityksen aikana (1941-1944) natsit ottivat käyttöön myös pakollisen asepalveluksen ja kutsuivat virolaisia ​​apujoukkoon ja Waffen-SS:ään. ¹⁸ Tämä jätti monet virolaiset kahden sortavan hallinnon väliin, joutuivat taistelemaan vieraiden valtojen etujen puolesta. ¹⁹

Toisen maailmansodan jälkeen neuvostoliitto otti uudelleen käyttöön asevelvollisuuden, josta tuli sekä kansallisen sorron että venäläistämisen symboli. Virolaiset miehet lähetettiin kaukaisille Neuvostoliiton alueille, joissa heidän kansallista identiteettiään ei huomioitu ja heidän kulttuurinsa tukahdutettiin. ²⁰

Tänään

Itsenäistymisen jälkeen vuonna 1991 asevelvollisuus palautettiin Viroon osana maanpuolustusta. ²¹ Nykyään asepalvelus on pakollinen 18-27-vuotiaille miehille, mikä perustellaan koulutettujen reservijoukkojen tarpeella. ²²

Vaikka asevelvollisuus on ollut osa Viron ja naapurimaiden historiaa, tämä järjestelmä on peräisin vanhentuneista sodankäynnin ja valtion valvonnan malleista. Asevelvollisuus on usein ollut vastustuksen ja tyytymättömyyden lähde tsaarin pakotuksesta Neuvostoliiton sortotoimiin. Nykymaailmassa, jossa henkilökohtaista vapautta ja ihmisoikeuksia arvostetaan, asepalveluksen jatkaminen herättää vakavia moraalisia, eettisiä ja käytännön kysymyksiä. Tilanteen hyväksyminen ei riitä: asevelvollisuuden alkuperää ja seurauksia on analysoitava kriittisesti, jotta löydettäisiin parempia sekä kansallista turvallisuutta että henkilökohtaista autonomiaa kunnioittavia ratkaisuja.

Asevelvollisuus herättää vakavia moraalisia ja eettisiä kysymyksiä, jotka kyseenalaistavat sen legitiimiyden modernissa demokraattisessa yhteiskunnassa. Vaikka kannattajat väittävät, että asevelvollisuus takaa kansallisen turvallisuuden ja edistää kansalaisvelvollisuutta, sen täytäntöönpano loukkaa usein perusihmisoikeuksia, syventää eriarvoisuutta ja jättää huomiotta yksilön autonomian.

Henkilökohtainen vapaus ja autonomia

Asevelvollisuus asettaa kansallisen velvoitteen , joka asettaa valtion tarpeet henkilökohtaisten vapauksien edelle ja pakottaa ihmiset luopumaan elämänsä hallinnasta tietyksi ajaksi. Tällainen pakottaminen on kansainvälisten ihmisoikeusasiakirjojen, kuten ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen (UDHR) vastaista, joka takaa oikeuden vapauteen ja turvallisuuteen (3 artikla) ​​sekä ajatuksen- ja omantunnonvapauteen (18 artikla). ²³

Virossa 18–27-vuotiaat miehet ovat velvollisia suorittamaan asepalveluksen, johon liittyy sakkoja sekä erilaisten oikeuksien ja lupien keskeyttäminen. ²⁴ Tällainen järjestelmä riistää nuorilta vapauden valita urapolkunsa, jatkaa opintojaan tai tehdä elämänpäätöksiä.

Uskonnolliset ja moraaliset uskomukset

Asevelvollisuus on usein ristiriidassa asepalveluksesta kieltäytyvien ihmisten uskonnollisten ja moraalisten vakaumusten kanssa. Virossa, kuten muissakin orjuutta kannattavissa maissa, aseistakieltäytyjillä on vakavia esteitä, kuten sosiaalinen leimautuminen ja rajalliset vaihtoehtoiset vaihtoehdot. Nämä ongelmat jatkuvat huolimatta kansainvälisistä standardeista, sellaisina kuin Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on vahvistanut omantunnonvapauden sellaisissa tapauksissa kuin Bayatyan v. Armenia (2011). ²⁵

Uskonnolliset ryhmät, kuten Jehovan todistajat ja pasifistit, mainitsevat usein uskonsa perusteena palvelusta kieltäytymiselle.²⁶ Kuitenkin monien maiden näille henkilöille määräämät rangaistustoimenpiteet osoittavat, että uskonnonvapautta ja henkilökohtaista omaatuntoa ei kunnioiteta riittävästi.²⁷ Entä jos näitä periaatteita suojellaan nimenomaisesti Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9 artiklassa.²⁸

Psykologia

Asevelvollisuus katkaisee elämän, uran ja koulutuksen luoden pitkäaikaisia ​​sosiaalisia ja psykologisia vaikutuksia, sillä nuoret kutsutaan usein varusmiespalvelukseen jo heidän elämänsä muodostumisvaiheessa, mikä hidastaa tai estää henkilökohtaista ja ammatillista kehitystä. Virossa monet varusmiehet ilmaisevat tyytymättömyytensä koulutuksen keskeyttämiseen tai uransa aloittamisen viivästymiseen, mutta vetoavat samalla varusmiespalveluksen tiukan sotilasympäristön aiheuttamaan psyykkiseen stressiin. ²⁹

Tutkimukset ovat yhdistäneet asevelvollisuuden lisääntyneisiin mielenterveysongelmiin, kuten masennukseen, ahdistuneisuuteen ja posttraumaattiseen stressihäiriöön. Taistelijoiden psykologinen stressi on korkeampi, he toistuvat enemmän ahdistuneisuushäiriöihin ja niin edelleen. ³⁰

Elämän uhraaminen ja lupauksen tekeminen

Asevelvollisuus edellyttää ihmisten olevan valmiita tappamaan tai kuolemaan maansa puolesta, mikä aiheuttaa vakavia moraalisia ongelmia. Jotkut väittävät, että tämä on perusteltua maan suojelemisen nimissä, kun taas toiset uskovat, että jonkun pakottaminen vaarantamaan henkensä loukkaa heidän perusoikeuttaan itsemääräämiseen. ³¹

Lisäksi suojelusitoumuksen pakottaminen on ongelmallista. Viron puolustusvoimissa jokaisen varusmiehen tulee allekirjoittaa seuraava lupaus: ³²

“Minä, (etu- ja sukunimi), lupaan pysyä uskollisena Viron demokraattiselle tasavallalle ja sen perustuslailliselle järjestykselle, puolustaa Viron tasavaltaa vihollista vastaan ​​kaikella mielelläni ja voimallani, olla valmis uhraamaan henkeni Viron puolesta. isänmaata, noudattamaan puolustusvoimien kurinalaisuutta ja täyttämään kaikki velvollisuuteni, muistaen, että muuten laki rankaisee minua ankarasti.”

Tällainen julistus pakottaa nuoret päättämään elämästä ja kuolemasta tilanteessa, jossa heillä ei ole vapaata valinnanvaraa. Vala, joka edellyttää valmiutta uhrata henkensä ja totella epäröimättä, on omantunnon ja itsemääräämisoikeuden periaatteiden vastainen. Lisäksi tällainen määräys asettaa ammatit ei-kritiikin asemaan, mikä voi johtaa väärinkäytöksiin. ³³

Asevelvollisuus on yksi viimeisistä “oikeudellisista” järjestelmistä, joka avoimesti syrjii ihmisiä sukupuolen perusteella ja asettaa miehille suhteettomia vaatimuksia. ³⁴ Tämän järjestelmän jatkaminen ei ainoastaan ​​vahvista vanhentuneita sukupuolirooleja, vaan heijastaa myös syvää rakenteellista epätasa-arvoa, jossa miesten kehon katsotaan kuuluvan valtiolle, kun taas naisten ruumiin ei.

Epätasainen vaikutus miehiin

Virossa asepalvelus koskee vain miehiä, kun taas naiset voivat liittyä asepalvelukseen vapaaehtoisesti. ³⁵ Tämä luo selkeän kaksoisstandardin, jossa miehet nähdään “sotakoneiston työkaluina”, kun taas naiset on vapautettu kansallisesta velvollisuudesta osallistua suoraan maanpuolustukseen. Sen lisäksi, että se loukkaa sukupuolten tasa-arvoa (Euroopan unionin edistämä ³⁶ ), se vahvistaa myös vanhentuneita käsityksiä miesten ja naisten rooleista yhteiskunnassa.

Nykyinen asepalvelusjärjestely olettaa, että miehillä ei ole itsemääräämisoikeutta kehoaan ja elämäänsä koskevissa päätöksissä. Samalla se vaarantaa heidän fyysisen ja henkisen terveytensä ja pitää miehet itsestäänselvyytenä uhreina, joita voidaan käyttää kansallisten etujen hyväksi. ³⁷

Tämän lähestymistavan eettinen ongelma on, että miesten ruumiit nähdään resurssina, jota valtio voi käyttää ja uhrata. Tämä oletus heikentää yksilön henkilökohtaista vapautta ja arvoa vähentäen ihmiset pelkiksi kansallisten päämäärien saavuttamisen välineiksi. Orjuuden paradigma edistää autoritaarista ajattelutapaa, joka ei sovi millään tavalla demokraattiseen ja ihmisoikeusperustaiseen yhteiskuntaan.

Orjuuden paradigma edistää autoritaarista ajattelutapaa, joka ei sovi demokraattiseen ja ihmisoikeusperustaiseen yhteiskuntaan millään tavalla

Rakenteellisen eriarvoisuuden ja sukupuoliroolien vahvistaminen

Asevelvollisuusjärjestelmä vahvistaa ajatusta, että miesten arvo on fyysisessä vahvuudessa ja taisteluhalussa, mutta naisten arvo näkyy enemmän siviili- ja perherooleissa. Tällaiset sukupuoliroolit ovat juurtuneet syvälle historialliseen ymmärrykseen, mutta nyky-yhteiskunnassa tällaiset odotukset ovat selvästi vanhentuneita. ³⁸

Vaikka jotkin maat (esimerkiksi Norja ja Ruotsi) ovat ottaneet käyttöön sukupuolineutraalin asevelvollisuuden, tämä lähestymistapa on jäänyt saavuttamatta Virossa ja useimmissa muissa maissa. ³⁹ Samaan aikaan myös miesten äänet, jotka haluavat hylätä tämän järjestelmän, jätetään huomiotta ja usein leimataan tai rangaistaan. ⁴⁰

Sukupuolen itsemäärittely

Nykypäivän oikeudellisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa, jossa sukupuolen itsemääräämisoikeus on yhä enemmän tunnustettu ihmisoikeus, asevelvollisuusjärjestelmä on saavuttanut ajan. Sukupuoli-identiteetin tunnistamisen avulla yksilöt voivat määritellä sukupuoli-identiteettinsä näkemyksensä mukaan, mitä tukevat useat kansainväliset sopimukset ja kansallinen lainsäädäntö. ⁴¹

Virossa sukupuolen itsemääräämisoikeus on nykyään hyvin rajallinen ja sukupuolen vaihtoprosessi voi kestää vuosia, joten asepalveluksen yhteydessä ei ole joustavuutta, ja koko prosessi on paljon monimutkaisempi kuin muualla. ⁴² Tämä jättää huomiotta yksilön itsemääräämisoikeuden ja nykyaikaiset käsitykset sukupuolten monimuotoisuudesta.

Malta ⁴³ ja Norja ⁴⁴ ovat jo sisällyttäneet lainsäädäntöön sukupuolen tunnistamista koskevat takeet varmistaakseen, että kansalliset järjestelmät eivät syrji ihmisiä heidän identiteettinsä perusteella. Virossa kuitenkin jätetään huomiotta se tosiasia, että tällainen jäykkyys asettaa transsukupuolisille ihmisille lisätaakan ja jättää huomiotta heidän oikeutensa.

Asevelvollisuus Virossa on vastoin kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeusperiaatteita, jotka keskittyvät henkilökohtaiseen autonomiaan, ihmisarvoon ja oikeuteen tehdä eettisiä valintoja. Tätä käytäntöä ei voida pitää pelkkänä kansallisena turvatoimena, jos sen täytäntöönpano loukkaa perusoikeuksia, kuten ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapautta. Kansainväliset sopimukset ja päätökset, mukaan lukien ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (UDHR) ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (ICCPR), luovat selkeät standardit, joita Viron asevelvollisuus jättää huomiotta.

Ajatuksen, omantunnon ja uskon vapaus

Artikla 18 (UDHR) takaa jokaiselle oikeuden seurata omaatuntoaan, mukaan lukien vapaus muuttaa uskonnollisia ja filosofisia näkemyksiään. ⁴⁵ Asevelvollisuus loukkaa tätä oikeutta, koska se pakottaa ihmiset osallistumaan toimintaan, joka saattaa olla ristiriidassa heidän eettisten ja uskonnollisten vakaumustensa kanssa.

Kieltäytymisestä johtuvat rangaistukset ja sosiaalinen leimautuminen ovat selvästi vastoin ihmisoikeusyleissopimuksen 18 artiklaa, joka edellyttää valtioiden kunnioittavan uskonnon- ja omantunnonvapautta.⁴⁶

ICCPR:n artikla 18 laajentaa ihmisoikeusyleissopimuksen 18 artiklan periaatteita ja korostaa, että ketään ei saa pakottaa tekemään omantuntonsa vastaisia ​​tekoja. ⁴⁷ Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) asioissa, kuten asiassa Bayatyan v . Armenia on vahvistanut, että pakollinen asepalvelus ilman tehokkaita vaihtoehtoja on ihmisoikeusloukkaus. ⁴⁸

Pakkotyön kielto

ICCPR:n artikla 8 kieltää pakkotyön paitsi tietyissä rajoitetuissa tapauksissa, kuten vankeusrangaistuksena. ⁴⁹ Asevelvollisuus , erityisesti tilanteissa, joissa vaihtoehtoja ei ole tarjolla, niitä ei ole riittävästi saatavilla tai niitä syrjitään, katsotaan pakkotyöksi.

Virossa ja monissa muissa maissa nuorten miesten on täytettävä asevelvollisuus , joka liittyy usein fyysisesti ja henkisesti uuvuttavaan tilaan. ⁵⁰ Kun yksilöt pakotetaan luopumaan oikeuksistaan ​​ja vapauksistaan ​​valtion pakkokeinon seurauksena, se on ristiriidassa kansainvälisen pakkotyökiellon ja ihmisarvon kunnioittamisen periaatteiden kanssa.

Yhdenvertaisuus lain edessä ja syrjinnän kielto

ICCPR:n artikla 26 takaa, että kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia lain edessä ja että heitä on suojeltava syrjinnältä, myös sukupuoleen, uskontoon tai muuhun asemaan perustuvalta syrjinnältä. ⁵¹ Asevelvollisuus puolestaan ​​vahvistaa rakenteellista eriarvoisuutta ja vahvistaa vanhentuneita sukupuolirooleja, koska se kohdistuu vain miehiin. Sukupuoleen perustuva asevelvollisuus ei noudata ICCPR:n artiklaa 26, joka edellyttää kaikkien lakien ja politiikkojen kunnioittavan tasa-arvon periaatetta. ⁵²

Sukupuoleen perustuva asevelvollisuus ei noudata ICCPR:n artiklaa 26, joka edellyttää kaikkien lakien ja politiikkojen kunnioittavan tasa-arvon periaatetta.

Amnesty Internationalin asema

Kansainvälinen ihmisoikeuksien suojeluun keskittyvä järjestö Amnesty International on toistuvasti korostanut, että jonkun pakottaminen osallistumaan sotilaalliseen toimintaan tai sotilaalliseen koulutukseen, jos se on vastoin hänen omaatuntoaan tai uskonnollista vakaumusta, on olennainen ihmisoikeusloukkaus.⁵³

Amnestyn kanta noudattaa kansainvälisten sopimusten ja päätösten periaatteita ja vaatii, että maat tarjoavat vaihtoehtoja asepalvelukselle ja kunnioittavat yksilöiden oikeutta kieltäytyä osallistumasta sotilasrakenteisiin.

Aiemmin välttämätön ratkaisu kansallisvaltioiden turvallisuuden varmistamiseen ollut asevelvollisuus on menettänyt tehokkuutensa ja tarkoituksenmukaisuutensa 2000-luvun tilanteessa. Järjestelmän puutteet näkyvät niin kustannustehokkuudessa, sotilaallisessa tehokkuudessa kuin motivaatiossakin. ⁵⁴

Tehottomuus ja kustannukset

Asevelvollisuus on erittäin kallista. Nuorten kouluttaminen, varustaminen ja integroiminen väliaikaiseen sotilasjärjestelmään vaatii merkittäviä resursseja, mutta heidän sotilaallinen panos on usein rajallinen. Virossa puolustusvoimat ovat olleet huolissaan varusmiesten terveydestä ja valmiudesta: vuoden 2023 raportissa korostettiin, että mielenterveysongelmat, mukaan lukien paniikkihäiriöt ja masennus, ovat lisääntyneet varusmiesten keskuudessa. ⁵⁵ Tällaiset ongelmat heikentävät niiden kykyä palvella tehokkaasti ja lisäävät samalla kustannuksia.

Vertailun vuoksi Ruotsi ja Norja ovat molemmat vähentäneet asevelvollisuutta ja keskittyneet enemmän vapaaehtois- ja ammattiarmeijaan. ⁵⁶ Ruotsi, joka palautettiin osittain asepalveluksen jälkeen vuonna 2017, valitsee vain pienen osan sopivimmista ehdokkaista. ⁵⁷ Tämä lähestymistapa varmistaa, että resursseja käytetään tehokkaammin ja huomio kiinnitetään motivoituneisiin sotilaisiin.

Motivoinnin puute

Motivaatiota ei pakoteta. Asevelvollisuus tuottaa usein demotivoituneita ja vastahakoisia sotilaita. Nuoret, jotka eivät tunne olevansa kutsuttuja asepalvelukseen tai kiinnostuneita siitä, voivat vastahakoisesti suorittaa velvollisuuksiaan, mikä heikentää koko joukkojen moraalia ja tehokkuutta. ⁵⁸

Saksa poisti asevelvollisuuden vuonna 2011 ja on löytänyt vapaaehtoisarmeijan motivoitunemmaksi ja tehokkaammaksi. ⁵⁹

Saksa poisti asevelvollisuuden vuonna 2011 ja on löytänyt vapaaehtoisarmeijan motivoitunemmaksi ja tehokkaammaksi

Hei tänään

2000-luvun sodankäynti vaatii korkeasti koulutettuja ammattilaisia ​​ja kehittyneitä teknologisia järjestelmiä, ei suuria henkilöresursseja. ⁶⁰ Asevelvollisuuden kautta hankittu lyhytaikainen työvoima ei pysty vastaamaan nykypäivän taistelukenttien vaatimuksia, joita ovat kyberpuolustus, drone-tekniikka ja korkean teknologian älykkyys. ⁶¹ Vertailun vuoksi: Iso-Britannia, joka on ylläpitänyt täysin vapaaehtoisia asevoimia, on pystynyt keskittymään teknologisiin innovaatioihin ja globalisoituneisiin turvallisuustarpeisiin ilman asevelvollisuutta . ⁶²

Naton jäsenenä Viro on muuttanut lähestymistapaansa puolustustarpeisiinsa keskittyen entistä enemmän kollektiiviseen puolustukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Nato-jäsenyys tarjoaa Virolle vahvan turvaverkon, jossa painopiste on allianssin yhteisissä voimavaroissa ja ammatillisessa yhteistyössä. ⁶³ Naton standardien täyttäminen tarkoittaa myös korkealaatuisemman henkilöstön ja teknologian sijoittamista, mitä varusmiehet harvoin täytät. ⁶⁴

Menestystarinoita Euroopasta

Useat Euroopan maat ovat luopuneet pakollisesta asepalveluksesta ja edistyneet merkittävästi. Esimerkiksi:

– Saksa luopui asevelvollisuudesta vuonna 2011 vedoten sen kustannuksiin ja tehottomuuteen. Sen sijaan maa keskittyy ammattimaiseen ja vapaaehtoiseen puolustusjärjestelmään. ⁶⁵

– Alankomaat luopui asevelvollisuudesta vuonna 1997 ja siirtyi täysin vapaaehtoiseen armeijaan. Alankomaat on sittemmin investoinut korkean teknologian ratkaisuihin ja kansainväliseen yhteistyöhön. ⁶⁶

– Ruotsi on rajoittanut asevelvollisuuden laajuutta ja keskittyy erittäin motivoituneisiin ehdokkaisiin, mikä takaa paremman resurssien käytön ja korkeamman valmiuden.⁶⁷

Asevelvollisuus on Virossa menettänyt moraalisen ja käytännön oikeutuksensa, etenkin kun otetaan huomioon nykyaikaisten vaihtoehtojen olemassaolo, jotka takaavat sekä kansallisen turvallisuuden että yksilön oikeuksien kunnioittamisen. Monet maat ovat siirtyneet menestyksekkäästi kohti ammattimaisia ​​vapaaehtoisarmeijoita, jotka houkuttelevat motivoitunutta ja ammattitaitoista henkilöstöä ilman pakkoa. Pyörää ei siis tarvitse keksiä uudelleen.

Vapaaehtoinen armeija

Yksi tärkeimmistä vaihtoehdoista asevelvollisuudelle on ammattimainen vapaaehtoisarmeija, jota useat Euroopan maat. Yksi parhaista esimerkeistä on Hollanti, joka luopui asevelvollisuudesta vuonna 1997 ja kanavoi resursseja ammattiarmeijaan ja Naton kansainväliseen yhteistyöhön. Tuloksena on tehokkaampi ja motivoituneempi puolustusvoima. ⁶⁸

Virossa voitaisiin toteuttaa laaja vapaaehtoisten reservijoukkojen ohjelma, jossa kansalaiset osallistuvat vapaaehtoisiin harjoituksiin ja voivat tukea ammattiarmeijaa kriisitilanteissa. Suomi ja Ruotsi ovat esimerkkejä maista, joissa reservijoukot ovat vahvasti kehittyneitä. Ruotsi valitsee asepalvelukseen vain motivoituneita ehdokkaita ja tarjoaa sitten mahdollisuuden liittyä reservijoukkoon.

Monet skeptikot saattavat väittää, että täysin vapaaehtoisten armeija on kallista. Viron puolustusministeriön vuoden 2024 budjetti osoittaa kuitenkin, että nykyaikaisiin puolustustarvikkeisiin ja -teknologioihin on jo suunnattu merkittäviä investointeja. Budjetin kokonaismäärä on 1,02 miljardia euroa, josta puolustusvoimille on osoitettu 338 miljoonaa euroa, puolustusinvestointikeskukselle 628 miljoonaa euroa ja hallintokuluihin 572 miljoonaa euroa. ⁶⁹ Näillä summilla on mahdollista toteuttaa tehokas ja ammattimainen rekrytointiohjelma, joka alentaa asevelvollisuuden hoitamisen kustannuksia.

Virossa vapaaehtoisarmeijan perustaminen ei ole vain mahdollista, vaan sille on suotuisat olosuhteet

Verrattaessa Viroa muihin Euroopan unionin jäsenvaltioihin, joissa orjuutta ei harjoiteta, on selvää, että vapaaehtoisarmeijan perustaminen Viroon ei ole vain mahdollista, vaan sille on suotuisat olosuhteet:

Kautta historian ihmiset ovat vastustaneet orjuutta ja asevelvollisuutta , vastustaen järjestelmiä, jotka vaativat kiistatonta tottelevaisuutta henkilökohtaisten vapauksien, etiikan ja uskomusten kustannuksella. Nämä sankarit ovat tasoittaneet tietä laajemmalle keskustelulle asepalveluksen moraalista ja inspiroineet liikkeitä ihmisoikeuksien laajemman tunnustamisen puolesta.

Osman Murat Ülke (Turkki)

Osman Murat Ülke poltti asevelvollisuutensa tehokkaasti julkisesti vuonna 1995, mikä on rohkeutta, joka johti toistuviin pidätyksiin, vankeuteen ja häirintään yli vuosikymmenen ajan. ⁷⁰ Epäinhimillisistä olosuhteista ja yhteiskunnallisesta paineesta huolimatta Ülke piti kiinni uskomuksistaan ​​ja väitti, että asepalvelus loukkasi hänen henkilökohtaista autonomiaansa ja pasifistisia uskomuksiaan. ⁷¹

Vuonna 2006 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi päätöksen Ülken hyväksi ja totesi, että Turkin kohtelu häntä kohtaan oli epäinhimillistä ja alentavaa, rikkoen Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3. artiklaa.⁷² Tällä luotiin ennakkotapaus omantunnon perusteella kieltäytyjille sekä Turkissa että muualla.

Muhammad Ali (Yhdysvallat)

Legendaarinen nyrkkeilijä Muhammad Ali sai laajaa huomiota vuonna 1967, kun hän kieltäytyi värväytymästä Yhdysvaltain armeijaan Vietnamin sodan aikana vedoten uskonnolliseen vakaumukseensa islamiin ja sodanvastaisiin näkemyksiin. ⁷³ Hänen kieltäytymisensä johti hänen nyrkkeilyn tittelin riistoon ja tuomioon veronkierrosta. ⁷⁴

Vuonna 1971 Yhdysvaltain korkein oikeus kumosi Alin tuomion, tunnustaen hänen kieltäytymisensä uskonnollisin perustein. ⁷⁵

Franz Jägerstätter (Itävalta)

Itävaltalainen talonpoika ja katolinen Franz Jägerstätter kieltäytyi taistelemasta natsi-Saksan puolesta toisen maailmansodan aikana. ⁷⁶ Viitaten vastustavansa hallinnon moraalitonta sotaa, hän pysyi paikallaan yhteisön ja kirkon painostuksesta huolimatta. ⁷⁷ Vuonna 1943 Jägerstätter teloitettiin hänen kieltäytymisensä vuoksi, mikä teki hänestä marttyyrin repinnikeille ympäri maailmaa. ⁷⁸

Vuonna 2007 paavi Benedictus XVI laati apostolisen kehotuksen, jossa hän tunnusti hänen moraalisen rohkeutensa ja uhrautumisensa esimerkkinä järkähtämättömästä eettisestä vastarinnasta. ⁷⁹

Lopeta asevelvollisuuskampanja (Etelä-Afrikka)

1980-luvulla luotu End Conscription Campaign (ECC) herätti laajaa vastustusta nuorten valkoisten miesten keskuudessa, jotka kieltäytyivät palvelemasta epäoikeudenmukaisessa järjestelmässä. ⁸⁰ ECC-aktivismi auttoi heikentämään apartheidin tukea ja korosti aseistakieltäytymisen merkitystä yhteiskunnallisessa muutoksessa. ⁸¹

Jehovan todistajat: Etelä-Korea ja Venäjä

Jehovan todistajat ovat pitkään olleet asevelvollisuuden vastaisen taistelun eturintamassa, sillä heidän uskonsa kieltää asepalveluksen. ⁸² Etelä-Koreassa tuhansia Jehovan todistajia, jotka kieltäytyivät asepalveluksesta, vangittiin joka vuosi vuoteen 2018 asti. ⁸³ Yksi merkittävimmistä voitoista saavutettiin vuonna 2018, kun Etelä-Korean perustuslakituomioistuin päätti, että omantunnonvapaus on tunnustettava päteväksi syyksi kieltäytyä asepalveluksesta. ⁸⁴ Sen jälkeen tuhannet Jehovan todistajat on vapautettu vankilasta tai paenneet syytteitä, mikä on osoittanut jatkuvan vastarinnan ja laillisen suojan voimaa. ⁸⁵

Venäjällä Jehovan todistajia vainotaan edelleen. ⁸⁶ Huolimatta vankeuden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskeistä monet ovat päättäneet pysyä uskollisina uskolleen. ⁸⁷ Kansainvälinen yhteisö, mukaan lukien järjestöt, kuten Amnesty International, ovat toistuvasti vaatineet näiden oikeuksien suojelemista ja korostaneet tarvetta vastustaa tällaisia ​​järjestelmiä. ⁸⁸

Zwaan-de Vries (Alankomaat)

Vaikka tämä tapaus ei liittynyt suoraan asepalvelukseen, se kosketti tärkeää syrjintäkysymystä: Zwaan-de Vries on hollantilainen nainen, jolta evättiin työttömyysetuuksia hänen sukupuoleen perustuvien oletusten vuoksi. ⁸⁹ YK:n ihmisoikeuskomitea totesi, että Alankomaat rikkoi 26 artiklaa eli yhdenvertaisuuden lain edessä ja syrjimättömyyden periaatetta. ⁹⁰

Vriesin tapaus havainnollistaa, kuinka lainsäädännölliset rajoitukset, jotka syrjivät ihmisiä sukupuolen, uskonnon tai moraalisen vakaumuksen perusteella, voivat loukata kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia. Sama logiikka pätee asepalveluksen yhteydessä.

André Glor (Sveitsi)

André Glor kieltäytyi asepalveluksesta terveydellisistä syistä ja tarjosi sen sijaan vaihtoehtoista siviilipalvelusta, mutta Sveitsin laki tunnusti hänen tarjouksensa, koska hän ei ollut virallisesti vapautettu. ⁹¹ Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi, että Sveitsi loukkasi hänen oikeuttaan olla syrjimättä (14 artikla) ​​sekä oikeutta yksityiselämän kunnioittamiseen (8 artikla). ⁹²

Eritrealaiset pakenevat asevelvollisuutta

Pakollinen asepalvelus Eritreassa on toistaiseksi voimassa oleva, usein verrattavissa nykyaikaiseen orjuuteen, jossa nuoret pakotetaan asumaan sotilasleireillä vuosia ilman vapautta päättää elämästään. ⁹³ YK:n kansainvälinen tutkintakomissio on toistuvasti korostanut, että tällainen järjestelmä loukkaa ihmisarvoa ja on ristiriidassa kansainvälisten normien, mukaan lukien pakkotyön kiellon, kanssa. ⁹⁴

Tuhannet eritrealaiset pakenevat kotimaastaan ​​joka vuosi vaarantaen henkensä, kun heidän on pakettava aavikot ja joet.⁹⁵

Guy Davidi (Israel)

Vuonna 2022 Israelissa valmistui dokumenttielokuva “Innocence”, joka puhuu sotilaallisen propagandakulttuurin vaikutuksesta nuoriin keskittyen Israelin esimerkkiin. ⁹⁶ Elokuva paljastaa, kuinka nuoria vedetään asepalvelukseen lupausten ja manipuloinnin avulla. Tarinan keskiössä ovat lapset, jotka alun perin vastustivat asevelvollisuutta, mutta lopulta antautuivat painostukseen. ⁹⁷ Heidän elämänsä, sisäiset konfliktit ja traaginen kohtalo avautuvat päiväkirjojen, sotilasvideoiden ja kotitallenteiden kautta, jotka osoittavat, kuinka heidän kuolemansa vaiennetaan ja esitetään uhkana kansalliselle narratiiville. ⁹⁸ Elokuva kutsuu keskusteluun militarismin ja moraalisen korruption aiheista. ⁹⁹

S. Landau, I. Saraf, RO Moore (Yhdysvallat)

Dokumentti From Protest to Backlash (1968) tarkastelee asevelvollisuutta vastustavaa liikettä ja Vietnamin sotaa Yhdysvalloissa. ¹⁰⁰ Se korostaa kuinka nuoret miehet ja naiset alkoivat protestoida epäoikeudenmukaista sotaa ja asevelvollisuutta vastaan, joka pakotti heidät osallistumaan konfliktiin, jonka kanssa he olivat moraalisesti eri mieltä. ¹⁰¹ Elokuva jäljittää liikkeen kehitystä rauhanomaisista mielenosoituksista suoraan vastarinnassa, mukaan lukien osallistumisesta kieltäytyminen ja vangitseminen. ¹⁰² Arkistomateriaalia ja aktivistien tarinoita hyödyntävä dokumentti osoittaa, kuinka asevelvollisuudesta tuli sodanvastaisen liikkeen keskeinen kysymys ja yksilön oikeuksien ja omantunnon suojelusta käytävän taistelun symboli. ¹⁰³ Elokuva väittää, että kollektiivinen vastarinta voi saada aikaan muutoksen jopa muuttumattomilta näyttävissä järjestelmissä.

Yleiset asevelvollisuuden myytit ovat juurtuneet syvälle, mutta ne eivät kestä kriittistä ajattelua. Isänmaallisuus ei vaadi pakkotyötä, tasa-arvoa ei voida saavuttaa järjestelmällisellä syrjinnällä, ja 2000-luvun maanpuolustus vaatii ammattitaidolla ja tahtoa, ei pakkoa, orjuudesta puhumattakaan. Sen sijaan, että valtiot takertuisivat historian kymmenen kynnen roskakoriin, niiden tulisi omaksua moderneja, eettisiä ja vapaaehtoisia vaihtoehtoja, jotka kunnioittavat ihmisoikeuksia ja takaavat kollektiivisen turvallisuuden.

“Asepalvelukseen osallistuminen on isänmaallista ja jokaisen miehen velvollisuus”

Yksi yleisimmistä myyteistä on, että asepalvelus on isänmaallinen teko ja moraalinen velvollisuus jokaiselle miehelle. ¹⁰⁴ Todellisuudessa isänmaallisuus ei edellytä sokeaa auktoriteetin tottelemista tai militarismiin osallistumista: todellinen isänmaallisuus on kriittistä ajattelua ja pyrkimistä oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja yksilönvapauksia edistävään yhteiskuntaan. ¹⁰⁵ Ihmisten pakottaminen palvelukseen, joka jättää huomioimatta heidän oikeutensa valita, heikentää demokraattisia arvoja ja henkilökohtaisia ​​vapauksia. ¹⁰⁶ maata, kuten Saksa, on lakkauttanut asevelvollisuuden, mutta säilyttänyt korkean kansallisen ylpeyden ja tehokkaan armeijan. ¹⁰⁷

“Varusmiespalvelu lisää tasa-arvoa ja yhteenkuuluvuutta”

Asevelvollisuusjärjestelmät ovat usein täynnä eriarvoisuutta. Varakkaammilla tai hyvissä suhteissa olevilla yksilöillä on usein mahdollisuus välttää palvelua, kun taas taakka lankeaa suhteettoman paljon syrjäytyneille ja vähemmän etuoikeutetuille ryhmille. ¹⁰⁸ Nykyinen järjestelmä, jossa asepalvelus on Virossa pakollinen vain miehille, syventää sukupuoleen perustuvaa syrjintää ja vahvistaa vanhentuneita sukupuolirooleja. ¹⁰⁹ Lisäksi pakkopalvelus ei luo todellista yhteenkuuluvuutta, vaan usein kaunaa ja hajaannusta palvelemaan pakottavien ja vapautuneiden välillä. ¹¹⁰ Vapaaehtoistyöohjelmat ovat paljon tehokkaampia todellisen sosiaalisen yhteenkuuluvuuden luomisessa. ¹¹¹

“Korvaava palvelu saatavilla”

Vaihtoehtoista palvelua tarjotaan asevelvollisuuden vaihtoehdoksi, mutta sen saatavuus on rajallinen ja käytännössä sillä on vain eri rooli pakkotyönä. Monet hakijat eivät ole oikeutettuja korvauspalveluun rajoitettujen lähtö- ja saapumisaikojen vuoksi, joten heidän on silti suoritettava sotilaskoulutusta tai kohdattava rangaistus. ¹¹² Samalla Puolustusvoimalaitos vaatii perustellun pyynnön ja tarkkoja selvityksiä uskonnosta ja muista syistä ¹¹³ – tämä on uskonnonvapauden periaatteen vastaista eikä ketään voida velvoittaa luovuttamaan tällaisia ​​henkilötietoja, ja siksi pyyntö voidaan hylätä ¹¹⁴ . Lisäksi vaihtoehtoisiin palvelustehtäviin liittyy usein tehtäviä, jotka eivät liity maanpuolustukseen ja joista ei ole merkittävää hyötyä yhteiskunnalle. ¹¹⁵ Samalla he ovat matalapalkkaisia, mikä tekee järjestelmästä epätasa-arvoisen ja luonteeltaan kiristävän. Korvaava palvelu ei ratkaise pakollisen palveluksen pääongelmaa – se on edelleen valtion määräämä velvollisuus, joka rajoittaa yksilön vapautta ja oikeuksia. Jos tällaiset tehtävät ovat todella tarpeellisia, ne voisivat suorittaa vapaaehtoiset tai todelliset palkalliset työntekijät.

“Varusmiespalvelus on välttämätöntä maanpuolustukselle”

Jotkut uskovat, että asevelvollisuus Virossa on välttämätöntä kansallisen turvallisuuden takaamiseksi, etenkin pienissä mahdollisissa uhkissa. Todellisuudessa nykyaikainen sodankäynti nojaa enemmän teknologiaan, erikoistumiseen ja ammattitaitoon kuin suuriin määriin vähän koulutettuja varusmiehiä. ¹¹⁶ Naton jäsenenä Virossa on kollektiivinen turvallisuusjärjestelmä, joka vähentää joukkovelvollisuuden tarvetta. ¹¹⁷ Ruotsi ja Norja ovat siirtyneet kohti rajoitettua tai valinnaista asevelvollisuutta ja ammattiarmeijaa, mikä osoittaa, että vahva puolustuskyky ei edellytä kaikkien pakollista palvelusta. ¹¹⁸ Nykyaikainen sodankäynti vaatii motivoituneita ja korkeasti koulutettuja asiantuntijoita, ei tilapäisiä pakkotyövoimavaroja. ¹¹⁹

“Sodankäynti ei ole naisia ​​varten”

Väite, jonka mukaan naiset eivät sovellu asevoimiin tai että heitä ei pitäisi vaatia asepalvelukseen, perustuu vanhentuneisiin ja seksistisiin sukupuolistereotypioihin. ¹²⁰ Kyky ei ole sukupuoleen perustuvaa, vaan yksilöllinen ominaisuus, ja naisten sulkeminen pakollisesta järjestelmästä on päinvastoin perusteetonta syrjintää. ¹²¹ Historia ja kokemus ovat toistuvasti osoittaneet, että naiset voivat suorittaa sotilaallisia tehtäviä yhtä menestyksekkäästi kuin miehet. ¹²² Monet naiset ovat jo osoittaneet taitonsa vaativissa tehtävissä sekä johtotehtävissä että taistelukentällä. ¹²³ Naisten poissulkeminen asepalveluksesta juontaa juurensa samaan aikaan, jolloin naisilla ei ollut äänioikeutta, mikä on muutettu, mutta asepalvelusta ei ole. ¹²⁴

“Helppointa on tehdä asepalvelus”

Monet uskovat virheellisesti, että asepalveluksen suorittamisen jälkeen yhteys puolustusvoimiin päättyy, mutta todellisuudessa sekä asepalveluksen suorittaneiden että eri syistä vapautuneiden katsotaan olevan reservissä eli heidän velvollisuutensa asevelvollisuuteen. valtio jatkuu loputtomiin. ¹²⁵ Reserviläisten tulee ottaa huomioon, että heidät voidaan kutsua harjoituksiin tai mobilisaatioon milloin tahansa, vaikka läsnäolo on yhtä lailla pakollinen. ¹²⁶ Nämä kasautumiset voivat häiritä henkilön työ- ja yksityiselämää ja aiheuttaa lisätaakkaa, jota ei alun perin tajuttu. Järjestelmä luo tilanteen, jossa ihminen on koko elämänsä ajan yhteydessä valtion käyttöön ja joutuu periaatteessa myymään itsensä valtiolle.

“Varusmiespalvelus on turvallista ja sinne menee terveitä ihmisiä”

Turvallisuus on saattanut todellakin parantua vuosien varrella, mutta vaaratilanteita sattuu edelleen, eikä ole mitään keinoa olla turvassa ympäristössä, jossa käytetään ampuma-aseita, räjähteitä ja sotilasvarusteita. ¹²⁷ Esimerkkejä:

– Vuonna 1997 hukkui tai kuoli hypotermiaan 14 sotilasta Virossa¹²⁸

– Vuonna 2010 loukkaantui Virossa varusmies vakavasti harjoituksen aikana, ja toinen varusmies jäi kahden auton väliin¹²⁹

– Vuonna 2012 tapahtui väitetysti Virossa tapaus, jossa varusmiehiä pakotettiin aseella uhaten kaivamaan omia hautojaan¹³⁰

– Vuonna 2018 Virossa 19-vuotias loukkaantui vakavasti kranaatin räjähdyksessä¹³¹, ja varusmies kuoli palveluksen aikana alkaneiden hengitysvaikeuksien vuoksi¹³²

– Vuonna 2019 tappoi varusmies Venäjällä 8 muuta varusmiestä nöyryytyksen takia¹³³

– Vuonna 2021 kuoli varusmies Virossa ampuma-aseen aiheuttaman vamman seurauksena¹³⁴

– Vuonna 2022 kuoli varusmies Virossa kenttäleirillä¹³⁵

– Vuonna 2024 kuoli puolalainen sotilasilma-aluksen pilotti harjoituslennon aikana¹³⁶, ja Suomessa 23 varusmiestä loukkaantui vakavasti ampumaharjoituksen aikana¹³⁷

Viime vuosina terveysvaatimuksia on kevennetty kelpoisten varusmiesten määrän lisäämiseksi. ¹³⁸ Tämän seurauksena palvelukseen kutsutaan myös kroonisista sairauksista kärsiviä ihmisiä, mukaan lukien ne, joilla on diagnosoitu diabetes, kasvaimet, astma ja käyttäytymishäiriöt. ¹³⁹ Sairaiden nuorten pakottaminen asepalvelukseen voi olla erityisen vaarallista ja loukkaa ihmisarvon periaatteita, koska ihmiset pakotetaan osallistumaan fyysisesti ja henkisesti uuvuttavaan toimintaan, joka voi heikentää heidän terveyttään entisestään. ¹⁴⁰ Kroonisista sairauksista tai mielenterveysongelmista kärsivät asevelvolliset nuoret kohtaavat usein tilanteita, joissa ei ole riittävää lääketieteellistä tukea tai heidän erityistarpeidensa huomioimista. ¹⁴¹

On aika kysyä, tarvitsemmeko järjestelmää, joka heikentää sekä ihmisarvoa että demokraattisia arvoja.

Asevelvollisuus ei ole vain valtion velvoite , vaan pakkokeino, joka vaatii tottelevaisuutta ja vaimentaa kriittistä ajattelua. Tämä luo orjallisen mentaliteetin, jossa yksilö ei saa kysyä “miksi”, vaan hänen on noudatettava käskyjä riitelemättä. Tällainen lähestymistapa ei ole yhteensopiva modernin koulutetun ja vapaan yhteiskunnan ihanteiden kanssa, jossa jokaisen äänen ja valinnan tulee olla tärkeitä.

Nykyaikainen sodankäynti ei enää vaadi massatyövoimaa, vaan korkeasti koulutettuja ja motivoituneita asiantuntijoita. Naton jäsenenä Virolla on mahdollisuus luottaa liittoutuneiden joukkojen yhteistyöhön ja investoida uusiin ratkaisuihin. Viron asevelvollisuus on sellaisenaan kestänyt ajan koetta ja luonnehtii Neuvostoliittoa enemmän kuin Viron tasavaltaa.

Asevelvollisuus sellaisenaan on kestänyt ajan koetta ja luonnehtii Neuvostoliittoa enemmän kuin Viron tasavaltaa

On tärkeää kunnioittaa jokaisen oikeutta itsenäisyyteen ja omaantuntoon. Asepalveluksesta kieltäytymistapaukset Virossa ja kansainvälisesti osoittavat, että pakkopalvelus ei ole tämän päivän arvojen mukaista. Aseistakieltäytymistapaukset osoittavat, että henkilö voi olla vahvempi kuin järjestelmä, joka yrittää alistaa hänet.

Asevelvollisuuden lakkauttaminen olisi askel eteenpäin demokratian vahvistamisessa ja yksilön oikeuksien kunnioittamisessa. Tämä ei tarkoita suojelukyvystä luopumista, vaan sen saattamista tehokkaalle, ammattimaiselle ja ihmisoikeuksien mukaiselle tasolle.

Orjuuden jatkuminen ei tue Viron tulevaisuutta. Sen sijaan meidän on valittava tie, joka kunnioittaa sekä kansallista turvallisuutta että jokaisen ihmisen ihmisarvoa ja autonomiaa. Vapaus ei tule orjuudesta. Valitsemme vapauden.